Työmatkan kuulumisia

Täällä taas! En ole vieläkään ihan täysin kunnossa, mutta jaksan nyt istua sentään koneella nämä muutamat minuutit. Kuvituksena ei valitettavasti ole mitään matkalta – niitä voi katsella Instagramista (@henna.vee) – vaan muutamien viikkojen (parin kuukauden?) takaiset no makeup makeup -kuvat, jollainen on minun go-to-meikki vähänkin kipeänä/huonovointisena, jos on pakko laittaa naamalle meikki.

Työmatka alkoi viikko sitten sunnuntaina – ensin alla oli vielä muutamien tuntien työpäivä, jonka jälkeen sitten lento Varsovaan ja siitä jatkettiin määränpäähän taksilla melkein kaksi tuntia. Menomatkaa ei onneksi tarvinnut taittaa yksin, sillä meitä lähti matkalle yhteensä kolme.

Maanantaina töiden jälkeen lähdimme Piotrkowskalle kävelemään ja päädyimme lopulta syömään Lavashiin, joka ei ulkoa juuri näyttänyt innostavalta tai muutenkaan kaukaasialainen ruoka ei alkuun houkutellut, mutta ei todellakaan turhaan korkealle arvostettu rafla kaupungissa. Ruoka oli TAIVAALLISTA! Lisää kuvia todellakin Instassa, voitte käydä kuolaamassa. Granaattiomenaviini oli kokemus sekin.

Tiistaina työkaverit lähtivät takaisin ja minä lähdin Manufakturalle hakemaan Laura Mercierin meikkivoiteeni sekä “vähän” shoppailemaan. Todellakin tuli ostettua loppujen lopuksi paljon enemmän matkalta kuin piti – musta laukku ja uusi kukkaro jäivät vieläkin ostamatta, mutta kohta ne on pakko ostaa, sillä vanhat hajoavat. Ostoksista tulee ihan oma postauksensa, kunhan saan kaikki kuvattua.

Torstaina päätin lähteä kävelemään kolmanteen lähellä olevaan ostoskeskukseen, jonne matkaa oli vähän alle 2km. Takaisin tullessa alkoi sataa lunta ja kaupunki muuttui todella kauniiksi. Tiputin ostokset (pääasiassa Inglotin) hotellihuoneeseen ja lähdin etsimään ruokapaikkaa. Päädyin ketjuraflaan – ja siitä se sitten lähti, luultavasti sain ruokamyrkytyksen alikypsennetystä pihvistä (oli hieman punertava) ja perjantai olikin sitten ihan oma lukunsa.

Aamulla ehdin vetää kolme Imodiumia, ennen kuin oli pakko mennä töihin. Kuume nousi päivän mittaan ja olo kävi huonommaksi. Ainoa juomani mehu tuli ylös ja tämän jälkeen en sitten juonutkaan enää matkalla mitään. Taksimatkan Varsovaan nukahtelin vähän väliä; lentomatka oli yhtä tuskaa, koska tärisin kylmästä koko puolitoista tuntia, vaikka minulla oli toppatakki päällä; onneksi sentään taksi lentoasemalta kotiin meni ok, sillä taksikuski höpötti mukavia koko matkan. Kotona kuukahdin sohvalle ison vesilasillisen kanssa ja siihen jäin koko viikonlopuksi. Onneksi lauantaina jo pysyi ruokaakin vähän sisällä, joten sain sentään vähän energioita kohotettua ja jotain vatsaan ennen kipulääkkeitä kuumetta laskemaan. Maanantaina alkoi elämä voittaa, jaksoin jopa kävellä lähikauppaan ja takaisin hakemaan banaania smoothieen. Tätä kirjoittaessa on vielä auki palaanko töihin jo tänään – riippuu täysin miten loppuilta menee, kuume on onneksi hellittänyt, vain ajoittaista pientä lämpöilyä.

Että näin! Aina ei mene putkeen, mutta täytyy sanoa, että meidän sohva on MUKAVA. Jotenkin täällä alakerrassa on mukavampi nukkua kuin omassa sängyssä – eikä tarvitse pelätä toisten herättämistä sängyssä pyöriessä tai vessassa ravatessa.

Colourpopinkin tilaus oli tullut matkani aikana, joten siitä ehkä lisää jo heti huomenna, kunhan saan kuvat käsitellyiksi.