Punaiset silmät
Syksy tarkoittaa sitä, että on aika repäistä punertavat luomivärit naamalle. Tämä meikki on jo viikon takaa ja tähän on käytetty NYXin Color Riot -paletin punaista sekä MUGin Bitteniä. Huulilla Kat von D:n minisetistä tullut Noble.
Valitettavasti tänään minulla voi olla muusta syystä punaiset silmät, sillä ukkini haudataan tänään. En ole tainnut täällä kertoa, mutta sain tietää hänen kuolemastaan sillä aikaa, kun lapseni oli aivoleikkauksessa eli tuo päivä ei ihan hirveän mukava ollut. Mä en ole vielä surrutkaan ukkini poismenoa, saa nähdä kolahtaako jotenkin hautajaisissa. Olen kyllä tiennyt jo pidempään, että ei hän kauaa eläisi – pitkälle edennyt Parkinsonin tauti. Tämän takia kävimme mieheni kanssa kesällä Turussa, ajattelinkin, että se jäisi viimeiseksi kerraksi, kun ukin näkisin.
Mutta siis, toivottavasti teidän perjantai on hieman positiivisempi.
9 Comments
Saana
Voi että, otan osaa <3 Tänä syksynä tulee neljä vuotta siitä, kun pappani menehtyi. Minulle hän ei ollut niin läheinen, mutta myötäelin mummoni ja ennenkaikkea isäni surua. Hautajaiset olivat kyllä kamalin päivä ikinä…
Mulla tulee näin syksyisin yleensä tartuttua Diorin trafalgariin. Siinä on se ihana karpalonpunainen 🙂
HennaV
Mä elin mummon ja mun siskon surua, hänelle ukki oli tärkeämpi isovanhempi kuin mulle.
OutiS
Otan osaa suruusi. Ehkä olet surrut ukkiasi jo hänen sairastuttuaan tai sitten suru iskee voimalla vasta hautajaisissa. Tämä kesä on ollut itsellä oikea surukesä; 16.6. luovutimme syöpäsairaan anoppini kuolemalle ja seuraavana päivänä hautasin mummuni.
HennaV
Voi olla, kesällä tapaaminen oli aika dramaattinen kun ukki oli edellisen näkemisen jälkeen aika pahasti mennyt sairaampaan suuntaan. Eikä 🙁 Teitäkin on koeteltu.
Mia / Beauty Highlights
Henna, otan osaa! <3 Voimia hautajaisiin.
PS. Tää meikki sopii sulle kyllä tosi hyvin. Näytät hyvältä.
Salka
Otan osaa <3! Mä joskus ajattelin, että kun hautajaiset on ohi, niin silloin se helpottaa. Mutta oikeastaan hautajaisten jälkeen se surutyö vasta alkaakin, ainakin omalle miehelleni oli isänsä menettämisessä se suurin suru vasta hautajaisten jälkeen. Itse en ole vielä vanhempiani menettänyt, vain isovanhempia, veikkaan että suru voi olla sen oman vanhemman kohdalla "pahempi paikka", kuin isovanhempien kohdalla.
HennaV
Mä luulen, että mä sain surtua hautajaisissa sen mitä tarvitsee. Meidän mummille ja varmaan isälle ja sen veljille tämä voi olla pahempi aika.