Pidinkö viime vuoden lupaukset – ja mitä haluan tehdä tänä vuonna?

En suoranaisesti luvannut mitään viime vuonna, mutta päässäni oli muutama juttu, jonka halusin tehdä. No, tuliko niistä mitään – ja mitä odotan tulevalta vuodelta?

Käydään läpi viime vuoden lista ensin.

1. Lukeminen – luin mä viisi kirjaa ja kuudes on menossa. En siis päässyt omaan tavoitteeseeni lukea yhden kirjan kuukaudessa, mutta viisi ja puoli on parempi kuin ei mitään. Lukemani kirjat olivat: The Book of General Ignorance (jos joku tietää QI-ohjelman, niin kirja on tehty siitä), Ready Player One (halusin lukea ennen kuin näen leffan, leffaa en ole vieläkään katsonut, kirja oli ihan viihdyttävä), Mogworld by Yahtzee Croshaw (WoWia pelanneena osasin samaistua maailmaan, josta kirja kertoo), Surely You’re Joking, Mr. Feynman! (todella hyvä luettava ja mielenkiintoinen varsinkin jos fysiikka kiinnostaa) sekä Rob Grantin Incompetence (erittäin viihdyttävä, nyt luettavana saman kirjailijan Fat).
   Kaikki mainitut kirjat olivat niitä, jotka mies minulle lappasi viime tammikuussa. Pitääkin katsella meidän kirjahyllyä uudestaan, kunhan saan viimeisimmän kirjan luettua.
2. Salilla käynti – alkuvuosi meni hyvin, mutta sitten se jäi työkuvioiden muuttuessa ja paniikkihäiriön pahentuessa. Nyt on taas hyvä aika ottaa itseään niskasta kiinni ja roudata takapuoleni salille, sillä se ihan oikeasti tuntui hyvältä.
3. Merkkilaukun osto – en ostanut itselleni yhtään laukkua tänä vuonna, joten Givenchyt ja muut saavat vielä odottaa. Enkä luultavasti tule ostamaan tänäkään vuonna, tällä hetkellä ei ole tarvetta tai niin suurta halua.
4. Kodin kunnostus – täälläkin olen kirjoittanut esim. meidän portaiden maalausprosessista eli kodin kunnostaminen on lähtenyt käyntiin ja jatkuu vielä tänä vuonna. Tänä vuonna haluaisin keskittyä lähinnä meidän rojujen vähentämiseen, vaikka mihinkään Konmariin en lähde tai niin askeettiseen kuin Virve.
5. Bloggaaminen – vähensin huomattavasti blogipostausten määrää tänä vuonna, osittain vahingossa, osittain päättämällä. Blogi on minulle harrastus, enkä halua tehdä siitä pakkotyötä. Koska tästä ei ole tule minulle päivätyötä (enkä niin haluakaan), aion postata vain silloin kun minulla on inspiraatiota. Tämä voi siis tarkoittaa parin viikon blogitaukojakin – tai toisaalta postauksia monta päivää putkeen. Toivottavasti silti suurin osa teistä jaksaa seurailla tätäkin blogia.
6. Vähemmän stressiä – juuei, tämä ei todellakaan toteutunut viime vuonna. Koko viime vuosi oli alusta loppuun aika pitkälle stressiä lähinnä työjuttuihin liittyen – sen sijaan kotona kaikki on ollut todella hyvin. Paniikkihäiriö oli todella pahana alkuvuonna ja se nosti taas päätän syksyllä, mutta ei ole onneksi saanut enää kunnon otetta. Latasin juuri pari päivää sitten rentoutumisappin puhelimeeni ja toivon käyttäväni sitä melkein päivittäin – varsinkin jos paniikkikohtaus on yllättää.

Mitä sitten haluan tältä vuodelta?

Kuten aika pitkälle tuossa ylempänä jo kerroin, niin moni viime vuonnakin esillä ollut asia jatkuu tänäkin vuonna. Mutta minulle tärkein asia tällä vuodella on keskittyä omaan terveyteeni – henkiseen ja fyysiseen.

Kärsin (kuten olen täällä monesti kertonutkin) paniikkihäiriöstä sekä ärtyvästä suolesta. Näiden lisäksi tietysti aknesta sekä luultavasti jonkinlaisesta alkuvaiheen niveltulehduksesta (kävin lääkärissä näyttämässä, mutta reumakokeet onneksi normaalit; tällä hetkellä vain kynsissä on välillä muutoksia).

Mikä näitä kaikkia pahentaa? Stressi. Niinpä haluan sekä rauhoittaa mieltäni, parantaa kuntoani että haastaa itseäni niin henkisesti että fyysisestikin – sopivissa määrin. En aio vaatia itseltäni liikoja enkä asettaa mitään kohtuuttomia vaatimuksia esim. tiputettujen kilojen määrää tai salilla pitää käydä niin ja niin monta kertaa kuukaudessa, vaan että kuulostelen miltä kropassa ja päässä tuntuu.

Toivon myös, että uusi työtehtäväni antaa minulle haasteita, muttei vaadi liikoja – enkä anna sen vallata vapaapäiviäni, iltoja ja viikonloppua, kuten kesällä kävi edellisissä tehtävissä. Tästä puhuinkin jo esimieheni kanssa ja hän on samoilla linjoilla, työ tehdään työaikana – joskus työpäivä voi venyä, mutta sitten voin lähteä toisena päivänä aikaisemmin.

Myös lapsen 2-vuotistarkistus aivoleikkauksen jälkeen antoi sen verran toivoa, että ehkä ei tarvitse koko ajan pelätä uusia kohtauksia. Ensimmäistä kertaa ikinä, hänen EEG:nsä oli normaali. Vaikka tiedän, että lapsen perussairauden takia huomenna voi kaikki olla toisin, niin tällä hetkellä haluan keskittyä itseeni enemmän – ja teinikin on lopulta alkanut viihtymään enemmän omissa oloissaan, eikä vaadi koko ajan huomiota tai vahtimista vanhemmilta.

Haaveita, toiveita tms.

Luultavasti kesällä tai syksyllä pakenemme johonkin lämpimään viikoksi – lapsi tykkää uimisesta, joten jonnekin etelään ehkä lähdetään. Ja minä haluan All Inclusive -paikan, ettei tarvitse stressata missä syödään ja koska. Paikka on auki, mutta se selviää ehkä myöhemmin. Jos ei tunnu oikealta, niin emme mene etelään.

Terveyteen liittyy tämäkin, mutta miehen kanssa vähän aikaa keskusteltiin, että meidän pitää lisätä kasvisruokapäiviä, sillä syömme edelleen liikaa punaista lihaa – vaikka itse valitsen yleensä kanan tai kalan, jos esim. mies ja lapsi syövät possua. Olen vielä päättänyt yrittää pitää täysin vegaanisiakin päiviä, mutta en ota siitäkään stressiä. Jos on kiire ja ainoa minkä keksin tai jaksan kokata on pasta bolognese, niin sitten syömme sitä.

Viimeinen kohta on jollain tavalla blogiin liittyvä – haluan vähentää myös kosmetiikan määrää. Lähinnä avaamattomien purkkien määrää. Minulla on aivan liikaa varastossa kosmetiikkaa, joita haluan testata. Tulen ostamaan uuttakin kosmetiikkaa, mutta vähemmän kuin tähän mennessä. Nyt haluan harkita tarkkaan, että haluanko ihan oikeasti tuotteen vai haluanko vain, koska sitä on hypetetty tarpeeksi. PR-tuotteiden kanssa toimin kuten nytkin, otan vastaan tai pyydän itseäni kiinnostavat tuotteet, en pyydä turhia. Testaan vain tuotteita, mitkä oikeasti kiinnostavat minua ja kirjoitan niistä, jos haluan.

Onko teillä joku tietty toive tai haaste tälle vuodelle?