Kun elämä potkii päähän
Onneksi olin ajastanut alkuviikon postaukset sillä itse olen viettänyt aikaa Lastenklinikalla. Ja tämän lisäksi kärsin jostain nielutulehduksesta mukavan lievän kuumeen kanssa.
Yllä oleva on siis näky maanantailta, kun lapsi oli kiidätetty ambulanssilla Lastenklinikan päivystykseen vaikean epilepsiakohtaustilanteen takia. Hän oli lopettanut hengittämisen ja alkanut sinertää. Niinpä lapsi pumpattiin täyteen Ativania ja hän oli loppupäivän ihan ulkona. Ti meidät kotiutettiin, mutta lähdettiin jo heti ti illalla takaisin. Nyt näyttää että lapsi viettää viikonlopun yli sairaalassa kun lääkitystä yritetään saada kuntoon. Jo kolmas vaihto menossa parin päivän sisällä.
Eli näin. En tiedä koska pystyn kunnon postauksen kirjoittamaan. Tätäkin kirjoitan bussissa matkalla sairaalaan.
Pitäkää huolta toisistanne!
8 Comments
Katarooma
Halaus ja voimia sinne! <3
Minna
Voi kurjuus! Ihan äärimmäisen paljon jaksamisia Henna! <3 Ja tietysti pienemmälle potilalle. <3 Ihan sydäntä vihloo lukea ikäviä kuulumisianne. :'(
Murmis
Kovasti jaksamista, toivotavasti saatte lääkkeet lapsella kohdalleen omankin tautisi talttumaan. Kram.
Sissi
Voi että, voimia <3
Salla
Voi teitä, ei ole helppoa :'( Iso rutistus! <3
Virve
Jaksamista koko perheelle. Toivottavasti lääkitys saadaan kuntoon pian! :/
Satu / Ripsarit Poskilla
Jaksamisia teille! Mä olen töissä epilepsiaa sairastavien ihmisten kanssa ja joka päivä tulee mietittyä miten kohtaukset voikin olla tosi rajuja. Varsinkin lapsien kohdalla se on musta niin ikävää 🙁 Kyllä se siitä ainakin helpottaa, kun saa lääkityksen ajantasalle <3
JonnaH.
Voi ei. :/ Tsemppiä kovasti. <3