Kauneus | lifestyle

Saako rahankäytöstä puhua?

Luin sunnuntaina Elisan lehtiartikkelin ja blogipostauksen saamaa kommentointia. Osa oli kyllä täysin facepalm-worthy, mutta suomalaiset tuntien, niin aina rahasta puhuminen saa tunteet kuumenemaan. Aloin ajatella enemmän, että mihin omat rahani menevät.

Tämä blogi on mullekin harrastus, kuten Elisalle ja suurimmalle osalle bloggaajista. Itse käytän aika vähän rahaa loppujen lopuksi kosmetiikkaan – verrattuna osaan bloggaajista – mutta tämäkin vaihtelee kausittain. Viime aikoina olen lähinnä ostanut kanssabloggaajilta tuotteita, kuin käynyt kaupoilla (3+2 -päiviltä tai Hulluilta Päiviltä ei tullut ostettua yhtään kosmetiikkaa). Tämä voi hyvin muuttua jo ensi viikolla. Sen sijaan esim. elokuussa tuli Puolassa käytettyä rahaa enemmänkin kosmetiikkaan.

Avasin verkkopankin ja aloin ynnätä ostoksia. Tajusin, että parin viikon sisällä olen käyttänyt ne kauhistuttavat 300 euroa (ja risat) lapseeni – vaatteisiin ja sisustustuotteisiin. Tarvitsiko lapseni kaikkia näitä? Ei. Eli onko oma osteluni yhtään hyväksyttävämpää kuin lapsettoman ostelu itselleen? No ei. Jos olisin ostanut pelkkää tarvittavaa, niin olisin selvinnyt alle 50e. Mitä jos olisin käyttänyt ne loput 250e kosmetiikkaan ja kertoisin sen blogissani? Olisin ihan varmana saanut ”ajattele nyt lastasi” -kommentteja.

Mihin oikeasti on hyväksyttävää käyttää rahaa? Onko ulkona syöminen hyväksyttävämpää kuin kosmetiikan ostaminen? Kuten moni sanoi, niin kyse on PRIORISOINNISTA. Jos mulla ei olisi lasta, niin ihan varmana se raha menisi johonkin muuhun. Luultavasti ihan itseeni. Luultavasti ostaisin enemmän kosmetiikkaa, kävisin enemmän ulkona syömässä tai leffoissa.

Onko elämysten ostaminen hyväksyttävämpää kuin materian?

Kukaan meistä ei sitä rahaa kuoleman jälkeen tarvitse – paitsi jos haluaa prameat hautajaiset, niin kannattaa säästää. Edelleen, tajuan miksi tämä aihe kiinnostaa ja kuohuttaa. Valitettavasti harva meistä jakaa kaiken taustatiedon, jonka perusteella lukija voi tehdä arvion onko rahankäyttö suhteessa tuloihin, säästöihin ja velkaan kunnossa.

Pitäisikö kaikki raha käyttää järkevään? Ja mikä on järkevää? Kaikesta voi pihistää. Pienelläkin summalla pärjää.

Tähän aiheeseen liittyy kiinteästi myös Minnan tekemä postaus suomalaisten kauppojen ja tuotteiden tukemisesta. Mitä jos jätettäisiin ostamatta se kaikki ”turha”, niin voidaan hyvin kuvitella missä kunnossa tämän maankin talous olisi.

Onko teillä joku harrastus tai tapa, johon menevä raha kauhistuttaa perhettä tai ystäviä?

signature_henna



17 thoughts on “Saako rahankäytöstä puhua?”

  • Hyvä postaus! Raha ja varallisuus on oikeita tabuja ja iänikuinen ouheenaihehan on aina mistä bloggaajat sitä rahaa repivät. Jos kuka tahansa alkaisi listaamaan ostoksiaan ja reissujaan niin alkaisi olemaan varmaan toinen ääni kellossa :’D Karkeasti ilmaistuna…

  • Näinhän se on loppujen lopuksi. Kaikki saavat käyttää rahansa juuri niin kuin itse huvittaa, kunhan itse on onnellinen. Whatever floats your boat ja silleen 😀

    Mun mielestä se on jotenkin älytöntä muutenkin haaskata omaa energiaansa tuollaiseen turhaan kommentointiin ja arvosteluun, kun se nyt on ihan selvää, ettei se muuta sen arvosteltavan ostokäyttäytymistä mitenkään. Ja jos muuttaisikin, niin mitä väliä sillä on 😀 Ei se raha mystisesti katoa omalta tililtä, jos joku muu päättää laittaa muutaman satasen palamaan vaikka siihen kosmetiikkaan. Oijoi 😀 Kiitos kuitenkin hyvästä postauksesta!

  • On tää kyllä jännä aihe! Ja just toi, että ”miten tolla on muka varaa tuohon kaikkeen, ei se varmaan käy edes töissä, kun se ei blogissa siitä kirjoita”. Jos joku ei kirjoita blogissa kaikkea elämästään, niin eihän se sitä tarkoita, että sitä ei tapahtuisi, siitä ei vaan haluta kirjoittaa blogiin 😀

    Muutenkin on mun mielestä ihan hölmön puuhaa alkaa olemaan kateellinen toisten rahankäytöstä tai käytönjättämisestä. Jos oma rahatilanne ei lämmitä, niin voisi miettiä, että olisiko sen eteen jotain tehtävissä, että tilanne olisi parempi. Jos ei ole niin sitten täytyy vaan yrittää karsia menoja, että rahaa olisi enemmän käytössä niihin asioihin, joihin sitä haluaa käyttää.

    Voisi kyllä jokaikinen vähän mennä itseensä, että mihin sitä itsellä oikeastaan ne rahat aina meneekään 😀 Saattaisi avata silmiä itsekullakin!

  • Just näin! Word! Erityisesti peukku ylös tuolle minkä sanoit lopuksi – jos kaikki säästävät kaikessa mahdollisessa, menee tämän maan talous aika kuralle. Minä hyvillä mielin kulutan enemmän palveluita (kuten kampaaja ja kauneudenhoito ylipäätään) ja käyn enemmän ulkona syömässä ja kahvittelemassa aina kun rahatilanne sen sallii. Lähipalveluita suosimalla ne myös säilyvät siinä lähellä 🙂

  • En kyllä ymmärrä miten ihmiset voi olla toisten rahankäytöstä kateellisia tai mitä se ees kiinnostaa muita. 😀 Minusta jos tienaa ylimäärästä sen saa tuhlata heti tai säästää, jokainen päättäköön itse. 🙂 Ei mulla kukaan oo ainakaan sanonu mitään mun rahankäytöstä, tuskin niitä kiinnostaa.

  • Usein törmää siihen että ihmiset eivät välttämättä tajua juuri sitä eroa, että jokainen käyttää rahansa ei asioihin. Se että joku käy paljon ulkona, ostelee vaatteita tai kosmetiikkaa, voi sitten säästää jossain muussa, tai sitten on niin onnellisessa asemassa ettei tarvitse miettiä mitä voi ostaa tai mitä ei, eikä se ole keneltäkään muulta pois 😀

    Itsellä on ehkä kaikkein typerin harrastus johon voi ihminen vaan ikinä rahansa laittaa.. hevonen 😀 Se jos mikä herättää kummastusta, että miten on varaa ja onko mitään järkeä? (no ei 😀 )

    Noh mulla tosiaan se hevonen vie ne kaikki rahat (ja kun ei lapsiakaan ole).
    En usko että mullakaan sitä rahaa on yhtään enempi käytössä, kun suurimmalla osalla tavan tallaajista, mulla vaan ei riitä sitten käyttää sitä rahaa niihin vaatteisiin, matkusteluun, ulkonakäymiseen, sisutamiseen, yms yms 😀 mutta nehän on niitä jokaisen tekemiä ihan omia valintoja.

    Eli ei kannata alkaa tuomitsemaan muiden rahan käyttöä, kun eihän se kuulu kun henkilölle itselleen. Jokainen tehkööt omilla rahoillaan sitä, mikä juuri itselle on tärkeää ja mikä tekee ennen kaikkea elämän onnelliseksi 😀

    Kateus on ehkä huonoin ja typerin asia, missä me suomalaiset ollaan harmiksi pirun hyviä.

  • Luin tuon Elisan blogikirjoituksen myös. Itselle tuli mieleen siitä yksi Sinkkuelämää-sarjan jakso, jossa Carrien vuokra-asunto menee myytniin ja hän pohtii, olisiko varaa ostaa se, mutta hänellä ei ole käsirahaa säästössä. Sitten se juristiystävä – Mirandako se nimi nyt on – alkaa laskea Carrielle, miten paljon Carriella on mennyt rahaa kenkiin ja päätyy summaan 40.000 dollaria. Mikä olisi riittänyt käsirahaksi. Se oli mun mielestä hyvin mieltäavaava jakso itse kunkin rahankäytöstä. Olen joskus itsekin pohtinut, miten paljon bloggareilla menee rahaa kosmetiikkaan ja miten siihen on varaa, mutta näköjään se on valintakysymys kulutuksessa. Näin vanhempana rouvana asuntolaina, autolaina ja ulkomailla opiskelevan tyttären sponsorointi saa kyllä rypistämään kulmat 300 euron kosmetiikkakuluille. Ostan yleensä selektiivistä kosmetiikkaa, mutta ostovolyymit aika vaatimattomia bloggareihen verrattuna, joten sillä ei kauheasti ole väliä, maksaako siitä luomiväripaletista 20 vai 40 vai 60 euroa, kun ei niitä hyllyt notku :-).

    Jollain lailla ymmärrän asian päivittelijöitä, mutta siinä olen samaa mieltä, että kukin käyttää rahansa niin kuin haluaa. Nettikeskustelu ja -kommentointi vaan elää omaa elämäänsä. Se on tylyä ja rajua ja järjellisillä perusteluilla sitä ei saa hanskaan, sen verran olen huomannut, kun olen joskus erehtynyt jotain kommentoimaan esim. sanomalehtiuutista.

  • Kiva, että säkin pohdit tätä aihetta! Ihminenhän pystyisi elämään ihan todella pienillä menoilla, kunhan vain valitsisi asiat toisin. Asuminen, auto ja erilaiset remonttilainat taitaa olla suomalaisten suurimmat menoerät: muutto kommuuniin tai soluun, joukkoliikenteeseen vaihtaminen ja vähempään tyytyminen muuttaisivat kulurakennetta aika radikaalisti. Silti en kuitenkaan tuomitse enkä edes katso karsaasti tai kateudella niitä, jotka valitsevat sen kalliimman vaihtoehdon joka kuitenkin sopii heidän elämäntilanteeseensa parhaiten 🙂

    Totta kai mäkin olen ollut joskus kateellinen toisten käyttörahoista, mutta ei mulle tulis mieleenkään arvostella sitä tai edes salassa pyöritellä silmiä. Ne eivät ole mun rahat, ja varmasti mulla samassa tulotilanteessa menisi enemmän rahaa. Tiedän myös, mitä on olla hyvin pitkään täysin rahaton ja vailla mitään ”ylimääräistä” joten koen, että vaikka opinkin siitä ajanjaksosta elämässäni paljon niin minulla on silti oikeus kuluttaa nyt eri tavalla kuin silloin.

    Olisiko suomalaisten suhtautuminen rahaan avoimempaa ja hyväksyvämpää, jos siitä puhuttaisiin enemmän? Jos kaikki avaisivat palkkojansa, tulojansa ja menojansa paremmin muillekin kuin vain lähimmille ystäville?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *