Kauneus | lifestyle

Pariisissa

Pahoittelen jo etukäteen, että tästä postauksesta voi tulla pitkä, mutta en ajatellut jakaa Pariisi-aiheista postausta moneen osaan, sillä Disneylandin osuudesta tuli jo omansa. Tämän lisäksi tulee erillinen postaus ostoksistani – jotka olivat aika köyhät.

Suosittelen muuten ostamaan T+ -lippuja, jos aiotte matkustella jonkin verran metroilla, mutta ette kuitenkaan järkyttäviä määriä. Yksi lippunippu (10 lippua) maksaa 14,10 euroa ja metroja voi vaihtaa maan alla ilman, että tarvitsee uutta lippua leimata. Meille nämä riittivät, lapselle ostettiin oma nippu, joka on puolet halvempi. Käytimme metroa päivässä korkeintaan kolme kertaa eli kolmen eri lipun verran, yleensä vain kaksi kertaa.

Saavuimme siis Pariisiin maanantaina ja suuntasimme heti lentokentältä Le 20 Prieuré Hoteliin, josta olimme varanneet kolmen hengen huoneen. Minun vaatimukseni hotellille täyttyivät – hyvän matkan päässä keskustasta, rauhallinen sijainti, vähintään kolme tähteä sekä ilmainen wifi. Hotelli sijaitsee Republiquen aukion sekä metroaseman läheisyydessä. Voin lämpimästi suositella hotellia, vaikka halpa se ei missään nimessä ole – maksoimme neljästä yöstä kolmelta hengeltä piirun verran alle 800 euroa. Huone oli siisti, tuoksui hyvälle sekä meillä oli amme, jossa lapsi viettikin useimmat iltansa.

Ensimmäisenä päivänä päätimme lähteä kävelemään. Lopulta päädyimme kävelemään Notre Damen viereen, jossa nautimme – järkyttävän kalliit – kahvit ja jätskit.

Sen jälkeen jatkoimme matkaa Louvreen. Sisälle Louvreen emme menneet, vaan istuimme hetken ulkona lasipyramidien lähistöllä. Tämän jälkeen kävelimme Tuileries Gardenin läpi ja lopulta päädyimme ottamaan metron takaisin Republiquille, jossa söimme illallisen Pizza Pinossa.

Seuraavat kaksi päivää sitten menivätkin Disneylandissa. Iltaisin ei ollut mitään energiaa tehdä enää yhtään mitään muuta kuin selata nettiä tai käydä suihkussa.

Torstai olikin sitten shoppailupäivä, vaikka omalta osaltani se jäikin vähän ankeaksi. Kävimme heti ensimmäisenä aamusta Champs Elyséellä kävelemässä sekä Riemukaarta ihmettelemässä. Tietysti nousimme metrosta heti Disneystoren vierestä ylös, joten se oli ensimmäinen pysähdyksemme. Toisena pysähdyksenä oli Sephora, jonka jälkeen istahdimmekin niin länsimaiseen tapaan Starbucksiin lepuuttamaan jalkoja ja nauttimaan aamupalan.

Takaisin päin kävellessä äkkäsin Kusmin oman kaupan ja kävin hakemassa kotiin pienen purkillisen Jean Paul Gaultierin kanssa yhdessä suunniteltua teetä nimeltä Anastasia. On muuten hyvää! Melkein vieressä oli Ladurée, josta mukaan lähti sitten kuusi macaronsia, ne tuli vedetty jo hotellilla. NAMIA!

Tämän jälkeen suuntasimme Galeries Lafayetteen, kuitenkin ensin teimme koukaisun Fragonardin kautta, josta hain työkaverille pari hänen pyytämäänsä kynttilää. Matkalla nähtiin myös oopperatalo. Galeries Lafayette on suuri ja hieno, mutta lapsi alkoi kiukutella, joten emme kauhean kauan siellä hengailleet.

Hotellille, jossa lapsi pääsi pikakylpyyn ja tämän jälkeen lähdimme sitten kävelemään Père-Lachaisen hautausmaalle. Lapsi ei kauhean innoissaan tästä ollut, ihme antipatioita hautausmaita kohtaan, mutta matka meni lopulta ihan hyvin, kunhan sai ensimmäiset kiukut pois. Jim Morrisonin sekä Oscar Wilden haudat ainoastaan jaksoimme etsiä (Edith Piaf olisi ollut kyllä ihan lähellä) ja olimme törmätä oikeisiin hautajaisiin.

Otimme metron takaisin Republiquelle ja kävimme syömässä Buffalo Grillissä – todellakaan siis ranskalaista ruokaa ei tällä matkalla tullut syötyä.

Takaisin hotellille ja lapsi kunnolla kylpyyn ja itse ihanaan pitkään suihkuun.

Perjantaina olikin sitten lähtö takaisin Suomeen. Lento lähti vasta seitsemältä illalla, joten jätimme matkalaukut hotellille säilöön, kun kävimme kiertelemässä Eiffel-tornin, armeijamuseon sekä jätskillä Champs Elyséellä. Sitten tulikin jo kiire hakemaan laukut. Loppupäivä menikin aika plörinäksi, olin saada hermoromahduksen ennen kuin kone edes oli lähdössä – lopmakosta tippunut henkkari, katoavat lentoliput ja lapsen mahdollinen kohtaus – onneksi lopulta päästiin kotiin.

Kun lentokone oli laskeutumassa juhannusaattona Helsinki-Vantaalle, näkyi järvien rannoilla vain kokkoja. Ihanan näköistä ja vielä ihanampaa oli palata kotiin, jossa kukaan ei tupakoi vieressä, sireenit soi koko ajan tai autot tööttäile.

Ainoa harmittava asia matkassa oli se, että emme voineet lasta raahata katakombeihin mukaan eli ne jäivät näkemättä.

Minä en tule sanomaan Paris Je T’aime, vaan lähinnä Paris – been there, done that, two times is enough.



3 thoughts on “Pariisissa”

  • Olipa kiva lukea tarkka selostus matkasta.
    Me oltiin tämä viikko Münchenissä ja illat oli meilläkin samanlaisia, jo seiskalta oli ihan tööt..

    Pariisissa en ole ollut eikä se jostain syystä olekaan mun ykköskohde koskaan ollutkaan. Wien ja Köpis on sellaisia missä ehdottomasti haluan käydä -katsellaan sitä Pariisia sitten niiden jälkeen.

  • Ihana lukea Pariisista! Minulle se tosiaan oli todella kotoisan tuntuinen paikka. En osaa selittää miksi. Tuo hautausmaa jäi meiltä väliin – kaikkea ei millään ehditty. Sinne täytyy suunnata sitten joskus, kun sinne päästään taas. Haluan käydä Edith Piafin haudalla. 🙂

  • Pakko olla lapsesi kanssa samaa mieltä, hautuumaat. Hyr. Olen muuten käynyt Pariisissa just tuolla, eksyttiin siellä teineinä johonkin sivupoluille ja siellä oli hautoja, joista noi kivikannet oli murtuneet ja luut paistoivat. Muutenkin noi kalmistot on jotenkin kammottavampia kuin ihan kunnolla haudatut mihin viskataan vielä mulla päälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *